Voisinko SEN
sanoa TOISIN?
Minä kun
sattumalta OLEN
Synnyin toukokuun 28. päivä vuonna 1959 Helsingin Kätilöopistossa. Työnnyin maailmaan tuollaisena vajaan neljän kilon limanuljaskeena illan ensitunteina tasan klo 19.15. Ensimmäinen kotini sijaitsi Helsingin Kolmannella linjalla. Sen jälkeen olen asunut Kalliossa, Strömsissä, Tapanilassa, Pitäjänmäellä, Etu-Töölössä, Kruununhaassa ja jälleen Kalliossa. Joulukuusta 1997 lähtien olen ollut kirjoilla Järvenpään Kinnarin kaupunginosassa.
1990-luvun alussa tapasin elämäni rakkauden, naisen , jonka kanssa yhteistä taivallusta on kohta kertynyt jo parikymmentä vuotta. Elämme avoliitossa, ilman lapsia ja autoa. Järvenpäässä asuessamme olemme jokseenkin hurahtaneet puutarhanhoitoon. Kun minä olen syntyperäinen stadilainen, niin Tuija on syntyään espoolainen. Tällaisina helsinkiläis-espoolaisina "jägeläis-hortonomeina" olemme viihtyneet kehä kolmosen pohjoispuolella varsin mainiosti.
Järvenpää on voimakkaasti kasvava keskisen Uudenmaan ehdoton keskus. Kun väestönkehitystä on luodattu tulevaisuuteen, niin vuonna 2020 kaupungissamme lienee väkeä jo yli 45.000. Kotikaupunkimme tarjoaa mainiot mahdollisuudet maantiepyöräilyyn, joka on toinen suuri intohimomme puutarhanhoidon lisäksi.
Tunnuslauseeni kuuluu:
"Käsite on hyvin perustellun ajatuksen ydin."
Koulutukseltani olen filosofian maisteri (FM). Opiskelin Helsingin yliopistossa teoreettista filosofiaa, Helsingin kauppakorkeakoulussa luin sivuaineena taloussosiologiaa. Tein molemmissa aineissa lopputyön (gradun). Joskus on ollut puhetta tohtorin väitöskirjasta, mutta olen päättänyt olla hosumatta sen kanssa. Kun ja jos se jonain päivänä valmistuu, se on minulle saavutus sinänsä, ei mikään tieteellisen uran välttämättömyys. Koulutustani olen päässyt toteuttamaan mm. Snellman-korkeakoulussa, jossa olen vastannut uuden tyyppisestä filosofiakoulutuksesta aikuisopiskelijoille.
Minua ovat aina kiehtoneet teoreettiset ongelmat, joiden parissa tunnen olevani kotonani. Rivitalohuoneistossamme on varattu yksi huone kotitoimistoamme varten. Vanha kunnostettu Wulfin arkkitehtipöytä on täynnä atk-laitteita PC-mikrosta ja monitoimilaitteesta Saunalahden Jippii-internetyhteyksiin. Seinän täyttävästä kirjahyllystä löytyy lähinnä tieteellistä kirjallisuutta. Olen kuulunut jo 1980-luvun lopusta sekä saksalaiseen (Wissenschaftliche Buchgesellschaft - WBG) että ruotsalaiseen (Bokförlaget Daidalos) kirjakerhoon.
Filosofia on minulle ennen kaikkea tapa elää ja olla suhteessa maailmaan. En usko, että filosofiasta kuuna päivänä muodostuu kertakaikkista viisasten kiveä maailman monenmoisiin ongelmiin. Mutta mihin uskon: filosofisella ajattelulla päästään argumentoimaan tavalla, jota voidaan hyväksikäyttää mm. poliittisessa sekä taloudellisessa päätöksenteossa.
Filosofia ei ole tyhjänpäiväistä huistenhalkomista vaan tinkimätöntä ajatusharhojen ja -luutumien hajoittamista; filosofinen ajattelu mahdollistaa aivokapasiteettimme hyödyntämisen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Filosofia elämänasenteena ei tähtää ainoastaan teoreettisiin oivalluksiin - vaan myös viisauteen eli ratkaisemaan melko helpon kysymyksen, mitä on hyvä elämä (!!!).
***
